Taochin ehuato' ipan ícpal

Tomela'tájtol

Náhuatl de Mecayapan y Tatahuicapan de Juárez, Veracruz
(código nhx de la ISO)


Nij xicpitzcohuili iga mamitzsiajquetza ipan mela'tájtol.

Tomela'tájtol mocaqui Mecayapan huan Tatahuicapan huan sequin altepemej yej najna'san ipan estado de Veracruz. Yej chantitoquej Pajapan achi se'pa itajtolmej, malej iga na'san ayá' táhuel mocaqui quen iga tajtohuaj.

mapa mapa

Nipoxmiaquejmej yej nimela'tájtohuaj. Inimej ome municipio quipiáj quen 30,000 tocnimej, ijcón quijtohuaj yej tacontarojquej ipan año 2000.

Ininpa tomela'tájtol quipiá t can sequin nahuatl quipiáj tl can pehua tájtol ihuán tajcotájtol. La t ihuán k mocuepaj saltillo ['] can tami tájtol. Tájtol yej sequin yej huejca chantitoquej quijtohuaj tacatl nejamej niquijtohuaj taga' . Ono' vocal yej tic-hueyacanaj iga tiquijtohuaj (largo de la vocal), inomej vocales motaliliá se raya itampa cua' mojcuilohua. Ijquín mojcuilohua tajtohua ista' 'sal' ihuán tajtohua ista' 'blanco'; tajtohua panoj 'pasó' huan tajtohua panoj 'pasará'.

Mecayapan
Mecayapan
Tatahuicapan
Tatahuicapan

Sequin yej tajtohuaj náhuatl yej huejca ichamej aquipiáj oclusivas yej nahuatij ipan totoscatan, quen la b, d huan g. Tejamej tiquijtohuaj tajtohua babasoti', '(pelo) desordenado', tajtohua dadapoti' 'roñoso' huan tajtohua goxi, 'trompo (juguete)'. [Mocaqui iga babasoti' tami huan saltillo cua' ticaqui mosen-ijtohua ihuán san; tajtohua babasoti'san. Mocaqui iga goxi ayá' tami huan saltillo cua' ticaqui mojtohua ihuán san; tajtohua goxisan.]

Ininpa tomela'tájtol tanextiliá siga yej tacaqui no quichihuas quen quichihuas yej nemi tajtohua. tajtohua Matiacan quijtojnequi iga yej tacaqui no mayahui, tajtohua maniacan quijtojnequi iga yej tacaqui ayá' yahui.

Cua' agaj quijtohua tajtohua quitamacaquej, aticmatij a'yéj tatamaga'. Huel se quitamacaquej sequin, huel sequin quitamacaquej sequin huan huel sequin quitamacaquej se. Siga ticaqui agaj quijtohua nimitztamacaquej, aticmatij siga se quitamacaquej sequin, huel sequin quitamacaquej sequin huan huel sequin quitamacaquej se.

--Christopher L. Hurst

Tajtolmej yej mocaqui nigaj, tajtohuaj ihuán Esteban Pérez Ramírez




Mecayapan, 1969
Quiye'talquej inín ojti Mecayapan quen 1969
De la colección de Carl Wolgemuth, usada con permiso


Icpal
Ícpal icyay quichijquej iga cuahui' iga ípan motalilo.


Nigaj no huel tiquita inimej:



No huel tiquita se' sitio: